Roddy Doyle: Voiton puolella

Kustantaja: WSOY 2008

Alkuteos: Paula Spencer

Suomennos: Leena Tamminen

Romaani, Irlanti

Sivuja: 305
 

Paula pärjää. Suuren osan aikaa. Suurimman osan aikaa. Hän pärjää. Ja toisinaan ei. Pärjää.       Ollenkaan. Nyt on huono päivä. Hän aavisti sen. Heti herättyään. Semmoinen päivä. Ja se on pitänyt kutinsa. Muutaman viikon päästä hän täyttää neljäkymmentäkahdeksan. Ei se häntä liikuta. Oikeastaan. Siitä on yli neljä kuukautta, kun hän viimeksi joi. Neljä kuukautta ja viisi päivää. Yksi niistä kuukausista oli helmikuu. Siksi hän alkoi mitata aikaa kuukausina. Hän sai harpata kolme päivää. Mutta on karkausvuosi ja hän joutui palauttamaan yhden. Neljä kuukautta, viisi päivää. Kolmannesvuosi. Melkein puolet raskaudesta. Pitkä aika. Juominen on vain yksi juttu. Hän on matkalla töistä kotiin. Hän kävelee asemalta. Hänellä ei ole yhtään voimia. Ei mitään jaloissa. Kipua vain. Särkyä. Sitä mihin juominen tepsii. Mutta ei se vain juomiseen liity. Juomisen puolesta hän on pärjännyt hyvin. Hänen tekee mieli ryyppyä. Hänen ei tee mieli ryyppyä. Hänen ei tee mieli ryyppyä. Hän tappelee vastaan. Hän voittaa. Hän on ylpeä siitä. 

Paula on taistellut viinaa ja juomista vastaan jo kolmisen kuukautta, vaikka joka päivä se tuntuu olevan ylitsepääsemätön ongelma. Hänen lapsensa ovat hänelle kaikki kaikessa, eikä hän voisi elää ilman heitä. He ovat Paulan tärkein apu juomisen lopettamiseen ja kuivilla pysymiseen. Paulan mies on kuollut, ja hän elää leskenä. Nuorin tytär on alkoholisti, jota Paula yrittää saada kuiville ja lopettamaan juomisen, mutta se ei tunnu onnistuvan, vaan tytär muistuttaa aina Paulan omista ryyppyreissuistaan. Jack on Paulan poika, jota hän rakastaa yli kaiken, hän haluaisi, että Jack ei vanhenisi yhtään van pysyisi yhtä söpönä kuin nyt on. Paulan on vaikea olla ilman viinaa. Joka päivä asiat tuntuvat vaikeilta ja tekisi mieli ryyppyä.

Roddy Doylen romaani Voiton puolella kuvaa tuon ajan irlantilaisnaisen karua asemaa työelämässä ja siitä miten elämä voi olla niin tuskaista ja vaikeaa kun mikään ei tunnu onnistuvan. Romaani on kirjoitettu hyvin, ja siitäsaa hyvän kuvan millaista elämä on ollut ja kuinka vaikeaa joillakin perheillä voi olla, varsinkin kun rahaa ei aina ole riittävästi tai perhe-elämä on muutenkin hajalla.

Taloon ei mahdu kahta alkoholistinaista. Toisen täytyy katsoa toista, korkealta, syvältä. He tarvitsevat kumpikin sitä rakkautta, jota annetaan niille jotka inhovat itseään. Hemmetti, se on myrkkyä. Se on vasta aluillaan. Hän hengittää sisään. Hän hengittää ulos. Näinkö hän pelastaa Leannen? Etsii pullon ja nostaa sen suulleen. Kiskaisee pään taakse. Ja Leanne pelastuu. 

Doyle on onnistunut erittäin hyvin saamaan lukijan puolelleen kirjoittaessa tämän irlantilaisnaisen tarinaa. Teksti saa lukjan hyvin itse miettimään miten asiat oikeasti tapahtuvat, Doyle on onnistunut myös hyvin kuvailemaan Paulan ajatuksia ja hänen tekojaan. Aluksi teksti tuntui jotenkin oudolta ja mietti, että miten tämä nyt oikein jatkuu, mutta loppujen lopuksi kirja oli todella mielenkiintoinen ja kuten sanoin, hyvin mukaansa vetävä.

Kirjan ulkomuotoa katsottaessa en heti välttämättä valitsisi tätä kirjaa, sillä jotenkin kansi ei vakuuta vaan tuntuu jotenkin tylsältä. Kirjan kannessa oleva keltainen kumihanska ei oikein herätä kiinnostusta ensikatsomalla, mutta myöhemmin kirjan luettuani ymmärrän hyvin tämän kuvan.

Kirjan kerronnassa Doyle on onnistunut mielstäni erittäin hyvin. Doylen teksti on hyvin mielenkiintoista luettavaa, vaikka se aluksi tuntuu hieman oudolta ja töksähtelevältä, sillä tekstissa esiintyy todella lyhyitä lauseita ja ilmauksia. Se kertoo mielestäni kuitenkin siitä, kuinka hyvin Doyle on onnistunut pääsemään käsiksi päähenkilön ajatuksiin.
Tekstin vuoropuhelut tuntuvat jotenkin oudoilta tai ne ovat välillä niin lyhyitä ja yhdensananmittaisia, että ei oikein välin ymmärtänyt, että kuka puhuu ja kenelle. Tälläiset romaanit ovat juuri minun makuuni ja mielestäni Doyle on tähän mennessä parhaiten onnistunut vakuuttamaan minut.

Lukukokemuksena kirja oli erittäin hyvä, sen kerronnan ja puoleensavetävyyden ansiosta. Suosittelen kirjaa kaikille.

-Atte-