Kustantaja: Tammi
Alkuteos: Kronprinsessen
Suomennos: Tarja Teva
Kansi: Lego/Stone/All over press
Ulkomainen poliittinen romaani, Tanska
Sivuja: 459
Alkuteos: Kronprinsessen
Suomennos: Tarja Teva
Kansi: Lego/Stone/All over press
Ulkomainen poliittinen romaani, Tanska
Sivuja: 459
"Ministeriön rahasto tuki hanketta, ja Charlotte tunsi muutamia taustalla vaikuttavia ihmisiä, jotka olivat aktiivisia myös turhia moottoriteitä vastustavassa kansanliikkeessä, ja vaikka he olivat vaarallisen lähellä muuttua pyhimyksiksi, niin heidän työnsä teki vaikutuksen Charlotteen ja antoi uusia ajatuksia."
Holstin Kruununperijätär romaani on erittäin mielenkiintoinen romaani, joka kertoo tanskan politiikasta. Kirjan päähenkilö Charlotte Damgaard on 35-vuotias poliitikko ja hän saa pääministeriltä erittäin houkuttelevan tarjouksen ympäristöministerinä. Charlotte on naimisissa ja kahden pienen lapsen äiti. Thomas Damgaard on samaan aikaan saanut tarjouksen töihin Ugandaan. Kuitenkin Charlotte päättää hyväksyä salkun ja Thomas jää koti-isäksi, ministerinä Charlotte huomaa pian ketkä ovat luotettavia.
"Henrik Sand sipaisi hiuksiaan, jotka olivat ohentuneet päälaelta ja harmaantuneet ohimoilta. -Ymmärrän joka ainoan sanan. Olenhan minäkin ollut idealisti. Aion myös olla uskollinen virkamies ja pitää mahdollisuuksien mukaan ministerin sanaa lakina. Henkilökohtaisesti en pelkää mediamyrskyjä ja poliittisia ukkoskuuroja. - Sinä siis olet minun pääni? - Jos sinä unohdat omasi, niin olen. Charlotte naurahti. - Tämä on siis sopimus?"
Romaani pohtii enemmän päähenkilön työntekoa, kunnianhimoa ja vaikuttamista poliittisella tasolla. Kirja kuitenkin kertoo lyhyesti perheestä ja kuinka tärkeää se on Charlottelle. Lukiessani kirjaa huomasin useassa kohdassa, että kirjailija oli jättänyt kysymysmerkkejä, aivan kuten politiikassa tehdään, joten kirja oli erittäin todellinen.
Kirja korostaa hyvin, miten koti-isä selviytyy vaimonsa ministerin urasta ja katsoo sivusta, miten oma ura jää toissijaiseksi. Kirjan juoni on yksinkertainen, vaikka se ei haittaa, sillä kyse on politiikasta ja siitä kuinka ihmiset tekee töitä ministerinä ja kuinka media on koko ajan kimpussa. Kirja oli erittäin helppolukuista ja oli miellyttävää kokea politiikka naisen näkökulmasta, koska naisista yritetään löytää skandaaleja, joten oli mielenkiintoista huomata kuinka kirjailija oli tuonut esille päähenkilön pettymyksen.
"Kun Charlotte istuu autoon vähän ennen kuutta perjantaina, hän toivoo vain yhtä asiaa - että hänet ajettaisiin kotiin. Kotiin, missä hän saisi syödä spagettia ja jauhelihakastiketta, antaa lapsille jäätelöä kun nämä katsovat Disneyn piirrettyjä televisiosta, kylvettää lapset, lukea heille pitkään ja löhöillä sitten sohvalla punaviinlasillinen kädessä, kuunnella musiikkia ja jutella Thomasin kanssa tavanomaisista asioista."
Kirja tulee kunnolla todellisuuteen aivan loppupuolella, kun päähenkilö alkaa kokemaan paljon erilaisia asioita. Kirjailija esittää tarkkaaan nämä kohdat ja kertoo niistä yksitiskohtaisesti. Kirja laittaa pohtimaan hyvin paljon, miten Charlotte suhtautuu perheesensä ja oliko hän onnellinen saamassaan valta-aseamasssa. Kirjan viimeinen sivu jättää paljon kysymyksesksi.
Romaani korostaa naisen asemaa politiikassa ja valta-asemassa, sekä kertoo hyvin naisen näkökulmasta poliittisen kertomuksen siitä miten naisia kohdellaan mediassa , sekä miten poliittiset työskentelijät oikeasti ajattelevat. Kun aloittaa luke kirjaa on pakko jatkaa lukemista, vaikkakin on kuitenkin pakko pysähtyä jossain kohdin pohtimaan, mitä rivien väleissä kerrotaan.
-Laura-
Holstin Kruununperijätär romaani on erittäin mielenkiintoinen romaani, joka kertoo tanskan politiikasta. Kirjan päähenkilö Charlotte Damgaard on 35-vuotias poliitikko ja hän saa pääministeriltä erittäin houkuttelevan tarjouksen ympäristöministerinä. Charlotte on naimisissa ja kahden pienen lapsen äiti. Thomas Damgaard on samaan aikaan saanut tarjouksen töihin Ugandaan. Kuitenkin Charlotte päättää hyväksyä salkun ja Thomas jää koti-isäksi, ministerinä Charlotte huomaa pian ketkä ovat luotettavia.
"Henrik Sand sipaisi hiuksiaan, jotka olivat ohentuneet päälaelta ja harmaantuneet ohimoilta. -Ymmärrän joka ainoan sanan. Olenhan minäkin ollut idealisti. Aion myös olla uskollinen virkamies ja pitää mahdollisuuksien mukaan ministerin sanaa lakina. Henkilökohtaisesti en pelkää mediamyrskyjä ja poliittisia ukkoskuuroja. - Sinä siis olet minun pääni? - Jos sinä unohdat omasi, niin olen. Charlotte naurahti. - Tämä on siis sopimus?"
Romaani pohtii enemmän päähenkilön työntekoa, kunnianhimoa ja vaikuttamista poliittisella tasolla. Kirja kuitenkin kertoo lyhyesti perheestä ja kuinka tärkeää se on Charlottelle. Lukiessani kirjaa huomasin useassa kohdassa, että kirjailija oli jättänyt kysymysmerkkejä, aivan kuten politiikassa tehdään, joten kirja oli erittäin todellinen.
Kirja korostaa hyvin, miten koti-isä selviytyy vaimonsa ministerin urasta ja katsoo sivusta, miten oma ura jää toissijaiseksi. Kirjan juoni on yksinkertainen, vaikka se ei haittaa, sillä kyse on politiikasta ja siitä kuinka ihmiset tekee töitä ministerinä ja kuinka media on koko ajan kimpussa. Kirja oli erittäin helppolukuista ja oli miellyttävää kokea politiikka naisen näkökulmasta, koska naisista yritetään löytää skandaaleja, joten oli mielenkiintoista huomata kuinka kirjailija oli tuonut esille päähenkilön pettymyksen.
"Kun Charlotte istuu autoon vähän ennen kuutta perjantaina, hän toivoo vain yhtä asiaa - että hänet ajettaisiin kotiin. Kotiin, missä hän saisi syödä spagettia ja jauhelihakastiketta, antaa lapsille jäätelöä kun nämä katsovat Disneyn piirrettyjä televisiosta, kylvettää lapset, lukea heille pitkään ja löhöillä sitten sohvalla punaviinlasillinen kädessä, kuunnella musiikkia ja jutella Thomasin kanssa tavanomaisista asioista."
Kirja tulee kunnolla todellisuuteen aivan loppupuolella, kun päähenkilö alkaa kokemaan paljon erilaisia asioita. Kirjailija esittää tarkkaaan nämä kohdat ja kertoo niistä yksitiskohtaisesti. Kirja laittaa pohtimaan hyvin paljon, miten Charlotte suhtautuu perheesensä ja oliko hän onnellinen saamassaan valta-aseamasssa. Kirjan viimeinen sivu jättää paljon kysymyksesksi.
Romaani korostaa naisen asemaa politiikassa ja valta-asemassa, sekä kertoo hyvin naisen näkökulmasta poliittisen kertomuksen siitä miten naisia kohdellaan mediassa , sekä miten poliittiset työskentelijät oikeasti ajattelevat. Kun aloittaa luke kirjaa on pakko jatkaa lukemista, vaikkakin on kuitenkin pakko pysähtyä jossain kohdin pohtimaan, mitä rivien väleissä kerrotaan.
-Laura-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti