lauantai 29. lokakuuta 2011

Helen Walsh: Englantilainen tragedia

Kustantaja: Like 2009
Englantilainen traaginen romaani
Sivuja 375

”Hänen päänsä oli niin pyörällä, että se tuntui keikkuvan epävakaana kaulan päällä. Holtittomuuden puuskassaan hänen teki mieli tehdä jotain impulsiivista ja täysin itsetuhoista. Hän katsoi pelikenttien valkoisten aukeiden yli ja hänen mielessään käväisi, josko hyppäisi kaupunkiin menevään linja-autoon ja lähtisi juhlimaan uutta vapauttaan toden teolla! Mutta toinen suunta veti häntä voimakkaammin. Susheela. Vincent. Vauva.” 

Robbie on brittiläinen mies, jolla on irlantilaiset sukujuuret. Hän on naimisissa Intiasta peräisin olevan Susheelan kanssa. Yhdessä he kohtaavat monia vastoinkäymisiä lastensa Vincentin ja Ellien kanssa. Tarina koostuu kolmesta osasta, jotka sijoittuvat vuosiin 1975, 1981 ja 1989. Tapahtumien kulkua kuvataan vuorollaan jokaisen perheenjäsenen näkökulmasta, vaikka pääpaino säilyy Robbien ja Susheelan suhteella.

Teos ottaa vahvasti kantaa Englantilaisen yhteiskunnan epäkohtiin. Etenkin ihmisten suhtautumiset ja ennakkoluulot yhteiskunnan vähemmistöjä kohtaan korostuvat. Jokainen henkilö Robbien ja Susheelan perheessä tulee tarinan aikana kokemaan joko paheksuntaa, väkivaltaa tai vihaa juuri sen takia, että he ovat jollain tavalla ”erilaisia”.

Suurimmat pahan aiheuttajat kirjassa ovat skinit. He ovat erilaisia jengiläisiä jotka kulkevat kaduilla pääasiassa öisin ja tuovat lähes aina mukanaan jonkinlaisia ongelmia. Tarinan alussa joukko skinejä seuraa kuinka Robbie menee syömään kiinalaiseen ravintolaan. Tämän seurauksena he murtautuvat Robbien asuntoon ja raiskaavat Susheelan. Lisäksi skinit ovat monesti ryöstäneet erään Intialaisen myyntikojun, ja kirjan loppupuolella he pahoinpitelevät Vincentin, Robbien pojan, lähes hengiltä koska näkevät tämän suutelevan toisen pojan kanssa. Ennakkoluulot näkyvät kaikkialla: Robbie ja hänen hieman ruskeaihoinen tyttärensä Ellie häädetään pois autoliikkeestä, kun he saapuvat sinne sateesta märkinä, ihan kuin olisivat asuneet kadulla.

Helen Walshin sanoma on hyvin selvä. Asioiden ei pitäisi mennä niin kuin ne kirjassa menevät. Valitettavasti ennakkoluulot ja paheksunta vähemmistöjä kohtaan ovat edelleen olemassa. Vaikka Walsh käsitteleekin tätä ongelmaa juuri Englannin yhteiskunnassa, samaa syrjimistä ja vihaa löytyy joka kulttuurista, enemmän tai vähemmän. Suomessakin on viime vuosina puhuttu runsaasti esimerkiksi maahanmuuton vaikutuksista. Toiset ovat sitä mieltä, että maahanmuuttajat ovat yhteiskuntamme rikkaus, toiset taas häätäisivät muiden maiden kansalaiset maastamme pois. Samaan aikaan myös homojen oikeudet saavat aikaan paljon keskustelua. Onneksi erilaisten päätösten myötä vähemmistöjen olot ovat paranemassa maailmanlaajuisesti, ja ennakkoluulojen aiheuttama syrjivä ja aggressiivinenkin käyttäytyminen on kaikkialla vähentymässä.

Ollaan siis menossa oikeaan suuntaan, mutta on vaikeaa uskoa että ongelma ratkeaisi joskus lopullisesti. Ihmismieleen liittyy pysyvästi tarve arvioida välittömästi toisen henkilön tausta esimerkiksi ulkonäön, nimen tai varallisuuden perusteella. Siitä ei pääse eroon. Ainoa keino olisi poistaa kaikki ennakkoluulot esimerkiksi juuri ulkonäköön liittyen, mikä vaikuttaa myös mahdottomalta tehtävältä.

Tulevaisuus näyttää, mihin suuntaan asiat kehittyvät. Ei ole poissuljettua että yhtäkkiä mentäisiin taas huonompaan suuntaan vähemmistöjen kohtelussa. Eikä ennakkoluulojen vaikutus koske ainoastaan vähemmistöjä. Jokainen meistä on joutunut ennakkoluulojen aiheuttaman joko hyvän tai huonon kohtelun kohteeksi, ja jokainen myös luo omat ennakkoluulonsa muita kohtaan. Kaikkien pitäisi pystyä sulkemaan ennakkoluulot kokonaan pois ja kohtelemaan jokaista henkilöä tasavertaisesti, mutta tämän teorian toteutuminen vaatii paljon muutakin kuin pelkkää aikaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti