Kustantaja ja julkaisuaika : Otava 2009
Maa ja genre : Yhdysvallat, kasvukertomus
Maa ja genre : Yhdysvallat, kasvukertomus
Sivuja: 678
"Hän oli kaupungin haudankaivajan tytär, muut lapset kiusasivat häntä. Hän oli yrittänyt parhaansa mukaan olla piittaamatta. Niin äiti oli neuvonut. Sinä et saa alentua heidän tasolleen, Rebecca. Oli hän silti alentunut."
Kyseinen lainaus kirjasta tiivistää mielestäni koko kirjan sanoman. Vanhassa maassaan hyvän elintason omaavan perheen äidin neuvo ei toteudu uudessa, erilaisessa maassa ollenkaan.
Kirjan päähenkilö Rebecca Schwart syntyy Saksasta Yhdysvaltoihin matkustavassa pakolaislaivassa juutalaiseen perheeseen. Yhdysvallat ei kuitenkaan ole se unelmavaltio, josta Rebecan perhe on uneksinut. Aiemmin arvostetusta opettajaisästä tulee Milburnin pikkukaupungin uusi haudankaivaja, ennen viehättävästä äidistä tulee pulska, omiin oloihinsa vetäytyvä nainen. Rebecan veljet eivät opi kieltä ja syrjäytyvät, ja myös Rebecca joutuu luopumaan paljosta selviytyäkseen uudessa kotimaassaan. Kirja alkaa Rebecan ollessa jo aikuinen ihminen ja äiti, mutta juonen edetessä palataan Rebecan menneisyyteen ja selostetaan, miten hän on päätynyt nykyiseen asemaansa. Kirjassa tapahtuu useita odottamattomia käänteitä, ja teos valtaa lukijansa mielenkiinnon.
Kirjassa Rebecca työskentelee tehtaalla, mikä on osittain ristiriidassa 1900 -luvun puolivälin Yhdysvaltojen kulttuurin kanssa. 1900 -luvun puolivälissä mies normaalisti kävi töissä ja elätti perheensä äidin ollessa kotona hoitamassa lapsia. Tosin suuri osa miehistä työskenteli juuri tehtaissa, mikä taas vastaa tuon ajan Yhdysvaltain kulttuuria kirjassa. Schwartin perhe joutuu täysin uudenlaiseen maahan, jonka tavat ja perinteet poikkeavat suuresti heidän kotimaansa tavoista ja perinteistä. Esimerkiksi Rebecan isä Jacob harrasti varmasti vanhassa kotimaassaan Saksassa runsaasti kulttuuria, esimerkiksi oopperassa ja teatterissa käyntiä, kun taas Yhdysvalloissa hänen kulttuurinsa koostuu hautojen kaivamisesta ja vihasta perhettään kohtaan.
Yhdysvalloissa ei ole eikä ole ollut sosiaaliturvia kuten joissain hyvinvointivaltioissa, mikä syventää perheen ongelmia kirjassa. Jos perhe olisi saanut rahallista avustusta, asiat eivät olisi välttämättä olleet niin huonosti. Rebecan isä olisi saattanut olla jonkin aikaa haudankaivajana mutta jatkaa myöhemmin parempaan virkaan. Yhdysvaltain kulttuuri ei kuitenkaan käsitä sosiaaliturvaa, joten kirjassa tapahtuu niin kuin tapahtuu. Lukiessani minulle tuli olo, että kulttuuri koituu kirjassa perheen kohtaloksi.
Kirjan lopussa juoni kehittyy rakkaustarinaksi, mistä tulee väistämättä mieleeni amerikkalainen "ryysyistä rikkauksiin" -sanonta. Tämäkin on siis osa Yhdysvaltalaista kulttuuria. Alun taisteluiden ja vaikeiden vaiheiden jälkeen edessä siintää rauha ja ylellisyys. Oates on mielestäni halunnut luoda kuvan, että Yhdysvallat on kova mutta palkitseva valtio. Varsinkin maahanmuuttajien on uurastettava kovasti saavuttaakseen jotakin, mutta saavutus on mahdollinen heillekin.
Teos laittoi minut tosissaan miettimään, kuinka paha maailma voi olla. Elämä voi muuttua silmänräpäyksessä jonkun pahan ihmisen päästessä valtaan, tässä tapauksessa Hitlerin. Kaikki tämä paha niin kirjan henkilöiden kuin oikeidenkin 1900 -luvun puolivälissä eläneiden ihmisten elämässä johtui yhden ainoin valtaa janoavan miehen maailmankatsomuksen vääristymästä. Hitler halusin puhdistaa monen muun valtion ohella myös Saksan juutalaisista ja muutti täten saksalaista kulttuuria. Tämä osoittaa, että kulttuurinmuutoksella voi olla raju vaikutus ihmisten elämään, ja siksi kulttuurin suuntautumista ei pitäisi jättää yhden ihmisen päätettäväksi.
-Tino-
Kirjan päähenkilö Rebecca Schwart syntyy Saksasta Yhdysvaltoihin matkustavassa pakolaislaivassa juutalaiseen perheeseen. Yhdysvallat ei kuitenkaan ole se unelmavaltio, josta Rebecan perhe on uneksinut. Aiemmin arvostetusta opettajaisästä tulee Milburnin pikkukaupungin uusi haudankaivaja, ennen viehättävästä äidistä tulee pulska, omiin oloihinsa vetäytyvä nainen. Rebecan veljet eivät opi kieltä ja syrjäytyvät, ja myös Rebecca joutuu luopumaan paljosta selviytyäkseen uudessa kotimaassaan. Kirja alkaa Rebecan ollessa jo aikuinen ihminen ja äiti, mutta juonen edetessä palataan Rebecan menneisyyteen ja selostetaan, miten hän on päätynyt nykyiseen asemaansa. Kirjassa tapahtuu useita odottamattomia käänteitä, ja teos valtaa lukijansa mielenkiinnon.
Kirjassa Rebecca työskentelee tehtaalla, mikä on osittain ristiriidassa 1900 -luvun puolivälin Yhdysvaltojen kulttuurin kanssa. 1900 -luvun puolivälissä mies normaalisti kävi töissä ja elätti perheensä äidin ollessa kotona hoitamassa lapsia. Tosin suuri osa miehistä työskenteli juuri tehtaissa, mikä taas vastaa tuon ajan Yhdysvaltain kulttuuria kirjassa. Schwartin perhe joutuu täysin uudenlaiseen maahan, jonka tavat ja perinteet poikkeavat suuresti heidän kotimaansa tavoista ja perinteistä. Esimerkiksi Rebecan isä Jacob harrasti varmasti vanhassa kotimaassaan Saksassa runsaasti kulttuuria, esimerkiksi oopperassa ja teatterissa käyntiä, kun taas Yhdysvalloissa hänen kulttuurinsa koostuu hautojen kaivamisesta ja vihasta perhettään kohtaan.
Yhdysvalloissa ei ole eikä ole ollut sosiaaliturvia kuten joissain hyvinvointivaltioissa, mikä syventää perheen ongelmia kirjassa. Jos perhe olisi saanut rahallista avustusta, asiat eivät olisi välttämättä olleet niin huonosti. Rebecan isä olisi saattanut olla jonkin aikaa haudankaivajana mutta jatkaa myöhemmin parempaan virkaan. Yhdysvaltain kulttuuri ei kuitenkaan käsitä sosiaaliturvaa, joten kirjassa tapahtuu niin kuin tapahtuu. Lukiessani minulle tuli olo, että kulttuuri koituu kirjassa perheen kohtaloksi.
Kirjan lopussa juoni kehittyy rakkaustarinaksi, mistä tulee väistämättä mieleeni amerikkalainen "ryysyistä rikkauksiin" -sanonta. Tämäkin on siis osa Yhdysvaltalaista kulttuuria. Alun taisteluiden ja vaikeiden vaiheiden jälkeen edessä siintää rauha ja ylellisyys. Oates on mielestäni halunnut luoda kuvan, että Yhdysvallat on kova mutta palkitseva valtio. Varsinkin maahanmuuttajien on uurastettava kovasti saavuttaakseen jotakin, mutta saavutus on mahdollinen heillekin.
Teos laittoi minut tosissaan miettimään, kuinka paha maailma voi olla. Elämä voi muuttua silmänräpäyksessä jonkun pahan ihmisen päästessä valtaan, tässä tapauksessa Hitlerin. Kaikki tämä paha niin kirjan henkilöiden kuin oikeidenkin 1900 -luvun puolivälissä eläneiden ihmisten elämässä johtui yhden ainoin valtaa janoavan miehen maailmankatsomuksen vääristymästä. Hitler halusin puhdistaa monen muun valtion ohella myös Saksan juutalaisista ja muutti täten saksalaista kulttuuria. Tämä osoittaa, että kulttuurinmuutoksella voi olla raju vaikutus ihmisten elämään, ja siksi kulttuurin suuntautumista ei pitäisi jättää yhden ihmisen päätettäväksi.
-Tino-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti